https://vimeo.com/313008575

Ns. kärkiehdokasmenettely, jota käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 2014 eurovaaleissa, antaa eurooppalaisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä Euroopan komission puheenjohtajaehdokkaista.

 

leadcandidates_FI.jpg   
Kärkiehdokkaat ja Euroopan komission valinta

Euroopan parlamentti valitsee yhden kärkiehdokkaaksi nimetyn ehdokkaan Euroopan komission puheenjohtajaksi EU-vaalien tuloksen perusteella sen jälkeen, kun valtion- ja hallitusten päämiehet ovat ehdottaneet tätä virallisesti ottaen huomioon eurovaalien tuloksen.

Kärkiehdokasmenettelyä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, kun Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokas Jean-Claude Juncker nimitettiin komission puheenjohtajaksi. Vuoden 2014 vaalien alla viisi eurooppalaista poliittista puoluetta nimesi oman kärkiehdokkaansa.

Eurooppalaiset poliittiset puolueet nimeävät kärkiehdokkaansa 2019 EU-vaaleihin

Puolueet nimeävät kärkiehdokkaansa syksyllä ja talvella 2018 järjestettävissä puoluekokouksissa. Kärkiehdokkaat haastavat toistensa poliittiset ohjelmat Euroopan tulevaisuudesta kampanjan aikana vuonna 2019 käytävässä suorassa vaalikeskustelussa.

Eurooppalainen poliittinen puolue on Euroopan tasolla toimiva poliittinen puolue, joka koostuu jäsenvaltioissa toimivista kansallisista puolueista, joista on valittu europarlamentaarikkoja vähintään neljäsosasta EU-jäsenmaita. Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitusta koskevat uudet säännöt hyväksyttiin huhtikuussa 2018.

Euroopan kansanpuolue (EPP)

Euroopan kansanpuolue (EPP) valitsi kärkiehdokkaakseen Manfred Weberin (CDU, Saksa) 8.11. Helsingissä järjestetyssä puoluekongressissa.

Weber, 46, aloitti poliittisen uransa vuonna 2002 alueellisessa parlamentissa. Hänet valittiin Euroopan parlamenttiin 2004. Vuodesta 2014 alkaen hän on toiminut EPP-ryhmän puheenjohtajana. Hänellä on tutkinto luonnontieteistä Münchenin teknisestä yliopistosta.

@ManfredWeber

Euroopan sosialidemokraattinen puolue (PES)

Euroopan sosialidemokraattisen puolueen (PES) valitsi kärkiehdokkaakseen Frans Timmermansin (PvdA, Alankomaat) Lissabonissa 7.-8. joulukuuta järjestettyssä kongressissa.

Timmermans, 57, toimii tällä hetkellä Euroopan komission ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Alankomaiden toiseen kamariin 1998. Vuosina 2007-2010 hän toimi Alankomaiden ulkoasioiden valtiosihteerinä ja vuosina 2012-2014 ulkoministerinä. Timmermansilla on tutkinto ranskan kielestä ja kulttuurista Radboudin yliopistosta.

@timmermansEU

Euroopan konservatiivien ja reformistien liitto (ECR)

Jan Zahradil (Civic Democratic Party, Tšekki) valittiin Euroopan konservatiivien ja reformistien liiton kärkiehdokkaaksi 14.11.

Zahradil, 55, on Euroopan parlamentin jäsen ECR-ryhmässä ja toimii myös Euroopan konservatiivien ja reformistien liiton puheenjohtajana. Ennen Euroopan parlamenttia hän toimi Tšekin edustajainhuoneen jäsenenä. Zahardil on tutkija ammatillaan ja hänellä on tutkinto tekniikan alalta Prahan yliopistosta.

@zahradilJan

Euroopan liberaalidemokraattien liitto (ALDE)

Euroopan liberaalidemokraattien liitto (ALDE) ilmoitti 8.-10.11. järjestetyssä Madridin kongressissa, että puolue aikoo nimetä tiimin liberaaleja johtajia kampanjoimaan EU-vaaleissa yhden kärkiehdokkaan sijaan. Puolueen puheenjohtajan tehtävänä on nyt esittää korkeintaan yhdeksästä johtajasta koostuvaa ryhmää, jonka jäsenet vahvistetaan vaalikongressissa Berliinissä vuoden 2019 alussa.

Euroopan vihreät (EGP)

Ska Keller, 37, ja Bas Eickhout, 42, ovat Euroopan vihreiden kaksi kärkiehdokasta. Heidät valittiin puolueen 23.-25.11. järjestetyssä kongressissa Berliinissä.

Ska Keller (Bündnis 90/Die Grünen, Saksa) opiskeli islamin, Turkin ja juutalaisuuden tutkimusta Berliinin vapaassa yliopistossa ja Istanbulin yliopistossa. Hänet valittiin Euroopan parlamenttiin ensimmäistä kertaa vuonna 2009 ja hän toimi Euroopan vihreiden kärkiehdokkaana vuoden 2014 EU-vaaleissa. Keller on lisäksi Vihreiden ryhmän toinen puheenjohtaja Euroopan parlamentissa.

@SkaKeller

Bas Eickhout (GroenLinks, Alankomaat) opiskeli kemiaa ja ympätistötieteitä Radboudin yliopistossa Nijmegenissä. Hän toimi tutkijana Alankomaiden ympäristövirastossa. Euroopan parlamenttiin hänet valittiin vuonna 2009.

@BasEickhout

Muita puolueita koskevat tiedot päivitetään myöhemmin.

Parlamentti valmis hylkäämään komission puheenjohtajaehdokkaan, jos tätä ei ole nimetty kärkiehdokkaaksi

Parlamentti varoitti helmikuussa hyväksymässään päätöslauselmassa olevansa valmis hylkäämään komission puheenjohtajaehdokkaan, jos tätä ei ole nimetty kärkiehdokkaaksi ennen vuoden 2019 eurovaaleja. Nykyiset komission jäsenet voivat olla ehdolla kärkiehdokkaiksi ennen eurovaaleja ilman, että heidän täytyy ottaa tätä varten palkatonta lomaa. He eivät saa käyttää komission henkilökuntaa tai välineitä mihinkään vaalikampanjoihin liittyvään toimintaan.

Aikaisempaa avoimempi ja demokraattisempi menettely

Euroopan komissio suositti, että kärkiehdokasmenettelyä olisi jatkettava ja parannettava vuoden 2019 eurovaaleja ajatellen. Komission mukaan jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten puolueiden olisi ilmoitettava vuoden 2018 loppuun mennessä ehdokkaansa Euroopan komission puheenjohtajaksi ja mielellään viimeistään alkuvuonna 2019 ehdokkaan oma ohjelma.

back to top