COSP15 Kansalaisyhteiskunnan foorumi

COSP

Kansainvälinen vammaisliitto (IDA) isännöi YK:n sopimuspuolten konferenssia edeltävää kansalaisyhteiskunnan foorumia, johon osallistui vammaisjärjestöjä eri puolilta maailmaa. IDA:n pääjohtaja Vladimir Cuk avasi kansalaisyhteiskuntafoorumin, johon kuului useita paneelikeskusteluja keskeisistä aiheista: 

Täysistunto: Kansainvälinen yhteistyö: Yhdessä vammaisten henkilöiden oikeuksien puolesta: 

Jukka Salovaara, Suomen ulkoasiainministeriön pysyvä valtiosihteeri (Suomi toimii tällä hetkellä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen puheenjohtajamaana) piti avauspuheenvuoron vammaisten henkilöiden nykytilanteesta Ukrainan sodan ja pandemian osalta. Korostettiin, että vammaiset henkilöt on tärkeää ottaa mielekkäästi mukaan CRPD:n täytäntöönpanon suunnitteluun. 

IDA:n puheenjohtaja Yannis Vardakastanis mainitsi, että meidän on työskenneltävä uuden vammaisliikkeen luomiseksi, sillä Covid-19-pandemian puhjettua ja ilmastokriisin vakavuuden lisääntyessä meillä on uusia haasteita ja tavoitteita. Ukrainan tilanteen osalta Vardakastanis selitti, että IDA ja sen jäsenet valmistelevat parhaillaan lähestymistapaa, jonka avulla voidaan tehdä aloite vammaiset huomioon ottavasta toiminnasta hätätilanteissa. Toiseksi Vardakastanis korosti tarvetta lisätä osallistumista ilmastonmuutosta koskevaan päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Viime vuonna Glasgow'ssa pidettyyn YK:n sopimuspuolten konferenssiin 26 (COP26) osallistui ensimmäistä kertaa virallinen vammaisten edustajien valtuuskunta. YK:n sopimuspuolten konferenssi on ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) ylin päätöksentekoelin, jossa kaikki sopimusvaltiot tarkastelevat yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Näiden tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin valmiuksien kehittämistä sekä taloudellisia ja institutionaalisia resursseja. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan sopimusvaltioilla on vahva velvollisuus varmistaa, että kansainväliseen yhteistyöhön tähtäävät toimet ovat osallistavia ja vammaisten henkilöiden saatavilla. Vardakastanis totesi, että tämän istunnon tarkoituksena on korostaa tätä velvoitetta ja osoittaa, mitä se tarkoittaa käytännössä. 

CRPD-komitean puheenjohtaja Rosemary Kayess totesi, että tarvitsemme ihmisoikeuslähestymistapaa kansainväliseen yhteistyöhön, jolla varmistetaan vammaisten aktiivinen osallistuminen. CRPD:n 32 artiklassa edellytetään, että sopimusvaltiot pohtivat, miten vammaiset henkilöt voivat käyttää oikeuksiaan kansainvälisen yhteistyön yhteydessä, ja toteuttavat toimensa siten, että kaikkia ihmisoikeuksia kunnioitetaan, suojellaan ja toteutetaan.  

Kuurojen maailmanliiton (WFD) puheenjohtaja ja IDA:n pääsihteeri Joseph Murray antoi julkilausuman tätä istuntoa varten. Tohtori Murray aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että WFD:n sitoutuminen jäseniinsä on muuttunut pandemian aikana paljon vuorovaikutteisemmaksi. Tämä uusi työskentely on merkinnyt laajempaa tiedonvaihtoa. Tohtori Murray korosti yleissopimuksen 21 artiklan merkitystä sen varmistamiseksi, että viittomakielet tunnustetaan ja niitä edistetään, mutta tähän mennessä monet CRPD:n allekirjoittajavaltiot eivät ole panneet tätä täytäntöön esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa. Tohtori Murray jatkoi, että Ukrainassa WFD halusi varmistaa, että kuuroja pakolaisia tuetaan alusta alkaen, ja tämä oli mahdollista Ukrainan kuurojen yhdistyksen kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta. Suora yhteistyö kuurojen yhteisöjen kanssa on ollut tärkeää. Tohtori Murray totesi lopuksi, että jatkossa on tärkeää edistää kansainvälistä yhteistyötä varmistamalla, että kansalaisjärjestöt ja hallitukset tekevät yhteistyötä viittomakielten tunnustamisen ja käyttöoikeuden tukemiseksi, ja toteuttamalla budjettitoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että viittomakielet asetetaan etusijalle.  

Hyödynnetään tilaisuuksia, jotta voidaan edetä laitoshoidon purkamisessa: 

Bhargavi Davar, TCI:n (Transforming Communities for Inclusion) toiminnanjohtaja, maailmanlaajuinen koalitio laitossiirtojen poistamiseksi, avasi tämän istunnon ja mainitsi, että koalition suuntaviivat julkaistiin juuri, ja niitä pyydettiin kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien käyttöön ja palautteen antamiseen tämän kuun loppuun mennessä. Davar korosti itsenäisen elämän ja osallisuuden tarvetta, mutta tällä hetkellä ei tehdä tarpeeksi. 

Tietämyksen jakaminen osallistavaa opetusta varten digitaalisissa luokkahuoneissa: 

Global Initiative for Inclusive ICT (G3-ICT) -aloitteen globaalista strategiasta ja kehityksestä vastaava varapuheenjohtaja James Thurston avasi keskustelijoille seuraavan kysymyksen: "Mikä on kokemuksenne mukaan osallisuuden nykytilanne maassanne?", johon perulainen poliitikko Bryan Russell Mujica vastasi, että Perussa koulutus ei vieläkään ole saatavilla viittomakielellä, ja on erittäin tärkeää, että viranomaiset puuttuvat tähän. Etelä-Afrikan kansallisen oikeusministeriön johtaja Praveena Sukhraj-Ely vastasi, että inkluusio, joka koskee teknologiaa luokkahuoneissa, on hyvin erilainen globaalin etelän oppijoille. On tunnustettu, että kehitysmaissa teknologia on tarjonnut suuria mahdollisuuksia vammaisille lapsille. Teknologia ei kuitenkaan yksinään voi taata kaikille osallistavaa koulutusta, kuten kestävän kehityksen tavoitteessa 4 todetaan, vaan tarvitaan kokonaisvaltainen ratkaisu.  

WFD:n puheenjohtaja Joseph Murray esitti tärkeitä puheenvuoroja, joissa hän tarjosi kuurojen näkökulman. Tohtori Murray selitti, että WFD halusi oppia lisää siitä, mikä toimi Covid-19:n digitaalisen siirtymän aikana, jotta voitaisiin selvittää, miten rakentaa takaisin paremmin, ja tunnustaa, että osallisuutta edistävässä digitaalisessa koulutuksessa on jaettu vastuu. Tohtori Murray jatkoi, että kansallisten kuurojen yhdistysten ja alueellisten verkostojen mukaan teknologian ja viittomakielen käyttömahdollisuudet vaihtelevat suuresti. Tohtori Murray mainitsi, että kuurot oppijat jäivät tässä muutoksessa usein jälkeen, sillä heidän koulutuksessaan ei käytetä viittomakieltä juuri lainkaan. Viittomakielisten koulutusympäristöjen opettajat kamppailivat digitaalisen muutoksen kanssa. Tohtori Murray kehotti hankkimaan luotettavaa tietoa Covid-19:n vaikutuksesta osallistavaan opetukseen eriteltynä iän, sukupuolen ja vammaisuuden tyypin mukaan. OPD:n ja vammaisten henkilöiden on arvioitava näitä tietoja, jotta voidaan varmistaa, että ne heijastavat tarkasti vaikutuksen kohteena olevien henkilöiden oikeuksia. 

Maailman sokeain liiton pääsihteeri Diana Stentoft korosti, että koulutus on siirtymässä uudelle digitaaliselle areenalle. Stentoft korosti, että jos koulutus on esteetöntä, vammaisilla on hyvät mahdollisuudet menestyä myöhemmin työelämässä, jolloin he ovat vähemmän alttiita köyhyydelle. CRPD:n 24 artikla on selkeä vammaisten henkilöiden oikeudesta osallistavaan koulutukseen, mukaan lukien oikeus digitaaliseen luokkahuoneeseen. Lopuksi Stentoft mainitsi, että on tärkeää ottaa vammaiset mukaan, kun päätetään uusista koulutusmuodoista, ja kuunnella niiden ääniä, jotka luottavat niin paljon osallisuuteen, jotta varmistetaan, ettei ketään jätetä jälkeen. 

Ryhmienvälisyys ja vammaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät oikeudet: 

Euroopan vammaisfoorumin (EDF) varapuheenjohtaja Ana Pelaez Narvaez aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että vammaisia naisia ja tyttöjä kohdellaan usein huonosti, millä on erittäin kielteisiä vaikutuksia heidän seksuaali- ja lisääntymisterveyteensä. Usein vammaisia naisia pidetään perusteettomasti kykenemättöminä olemaan äitejä tai jakamaan elämäänsä kumppanin kanssa. Tällä tavoin vammaisia naisia ja tyttöjä syrjitään paljon. He saavat harvoin koulutusta perhesuunnittelusta tai siitä, miten tunnistaa rikkomukset. Usein he eivät ole tietoisia siitä, millaista apua he voivat saada. Tieto puuttuu näiden naisten ja tyttöjen perheissä ja niiden ihmisten keskuudessa, jotka tarjoavat terveyshygieniaa antavia ammatillisia palveluja. 

Indonesian vammaisnaisten liiton puheenjohtaja Maulani Rotinsulu totesi, että Indonesiassa on puutteita lisääntymisterveydestä ja teini-ikäisten tyttöjen koulutuksesta. Hallitus pitää lisääntymisoikeuksia edelleen tabuaiheena. Näin ollen vammaisille tytöille ei ole tarjolla ehkäisypalveluja. On ratkaisevan tärkeää, että vammaisille tytöille tarjotaan koulutusta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä.  

CREA:n ohjelma- ja innovaatiopäällikkö Agniezska Krol korosti, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät oikeudet ovat keskeisiä vammaisten hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien kannalta. Lisääntymiseen ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat läsnä vammaisten henkilöiden kohdalla, mutta rakenteellisen syrjinnän ja ennakkoluulojen vuoksi niihin liittyy edelleen esteitä. Krol mainitsi, että meidän on tärkeää syventää ymmärrystämme ja tukeamme sukupuolen ja monimuotoisuuden sekä vammaisoikeuden risteyskohdassa.  

Kansalaisyhteiskunnan foorumi 15.^th COSP:n istunnossa käsiteltiin useita tärkeitä ja ajankohtaisia vammaisyhteisön kysymyksiä. Erityisesti kuurojen yhteisön kannalta on ratkaisevan tärkeää, että he jatkavat sitoutumista näihin kysymyksiin, kuten ilmastokriisiin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Nykyisessä ilmapiirissä on kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että päätöksiä näiden kysymysten käsittelemiseksi ei tehdä erillisinä, siilomaisesti, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, koska on esitetty useita toisiinsa liittyviä haasteita.

Tulosta tämä sivu