Ei mitään meistä ilman meitä.

Ei mitään meistä ilman meitä.

  • Ota yhteyttä

Katrin Langensiepenin mietintö - Esteetön EU-keskus esteettömyyspolitiikkojen tukemiseksi EU:n sisämarkkinoilla (2022/2013(INI))

Katrin Langensiepen

Heinäkuussa 2022 Euroopan parlamentin jäsen Katrin Langensiepen (Allianssi 90 / Vihreät) johti mietintöä, jossa hahmotellaan EU:n parlamentin kanta esteettömään EU-keskukseen (jäljempänä "keskus"), josta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta äänesti. Mietintö hyväksyttiin 43 jäsenen äänin ja 1 pidättäytyi äänestämästä. Keskusta, joka on EU:n vammaisten oikeuksia koskevan strategian 2021-2030 lippulaiva-aloite, kehitetään vuonna 2022, ja sen tarkoituksena on jakaa hyviä käytäntöjä eri aloilla, innostaa politiikan kehittämistä kansallisella ja EU:n tasolla sekä kehittää välineitä ja standardeja, joilla pyritään helpottamaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa. 

Raportissa kehotetaan sekä EU:n komissiota että jäsenvaltioita toimimaan aktiivisesti esteettömyyden alalla EU:n ja kansallisella tasolla. Siinä esimerkiksi esitetään, että jäsenvaltioiden olisi "perustettava kansallisia esteettömyyskeskuksia, jotka voisivat koostua yhteyspisteistä ja asiantuntijaryhmistä, jotka työskentelevät käsi kädessä [AccessibleEU-keskuksen] kanssa esteettömyyslainsäädännön täytäntöönpanossa, seurannassa ja noudattamisen valvonnassa". Lisäksi hyväksytyssä tekstissä kehotetaan EU:n komissiota varmistamaan, että julkishallinto, talouden toimijat, esteettömyysasiantuntijat sekä vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt tekevät yhteistyötä keskuksen kautta.

Seurantakeskuksen koordinoinnin osalta mietinnössä ehdotetaan, että "perustetaan sihteeristö ja foorumi, joka ohjaa ja johtaa seurantakeskuksen työtä", sekä "erikoistuneita asiantuntijoiden alaryhmiä tietyille aloille", kuten rakennettuun ympäristöön, julkisiin hankintoihin, digitaalitekniikkaan, viestimiin ja kulttuuriin, liikenteeseen, kehittyvään tekniikkaan ja apuvälinetekniikkaan. 

Tärkeää on, että mietinnössä pyydetään, että komissio arvioi viiden vuoden kuluttua keskuksen tehokkuutta ja että "tämän arvioinnin perusteella komission olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin keskuksen päivittämiseksi ja parantamiseksi, mukaan luettuna arviointi [EU:n sääntelyviraston] mahdollisesta perustamisesta, jos keskuksen toimeksiannossa lueteltuja tavoitteita ei saavuteta". On rohkaisevaa, että EU:n parlamentti vaatii lisätoimia tältä osin. Juuri tämäntyyppistä tukea vammaisyhteisölle, kuurot mukaan lukien, tarvitaan poliittisella tasolla, jotta vammaisten henkilöiden oikeuksia voidaan suojella ja varmistaa Euroopassa. Seuraavaksi mietinnöstä äänestetään täysistunnossa kesäkauden jälkeen. 

Koska esteettömyyden määritelmä ja se, mitä se tarkoittaa, vaihtelee huomattavasti vammaisryhmästä riippuen, on erityisen tärkeää, että seurantakeskus perustaa erillisen komitean/jaoston/alaryhmän/työryhmän, joka käsittelee esteettömyyttä EU:n kansallisilla viittomakielillä (ei ainoastaan viittomakielentulkkauksen avulla vaan myös suoraan kansallisilla viittomakielillä) elämän eri aloilla, jotta kuurot EU:n kuurot henkilöt voidaan ottaa huomioon. Tällaisen alaryhmän asiantuntijat voisivat vaihtaa tietoja siitä, miten tämä saavutettavuus voidaan varmistaa, sekä keskustella kansallisten viittomakielten kielellä tarjottavan tiedon ja viestinnän määrästä ja ennen kaikkea laadusta EU:n eri jäsenvaltioissa.  

Tärkeintä on, että tällainen kansallisten viittomakielten esteettömyyttä käsittelevä alaryhmä seuraa ja valvoo kansallisten viittomakielten tunnustamista EU:n jäsenvaltioissa ja itse EU:ssa. Lisäksi alaryhmä voisi varmistaa, että kuuroille henkilöille taataan tiedonsaanti ja viestintä kansallisten viittomakielten avulla samassa määrin kuin kuuleville henkilöille taataan tiedonsaanti ja viestintä puhutun kielen avulla. Kansallisten viittomakielten esteettömyyttä käsittelevä alaryhmä voisi tunnistaa ja auttaa poistamaan nykyisen lainsäädännön puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia ja antaa suosituksia sellaisten lakien päivittämiseksi ja kehittämiseksi, joilla varmistetaan kansallisten viittomakielten esteettömyys. 

Lisäksi keskus voisi isännöidä kuurojen 112-järjestelmän esteettömyyttä käsitteleviä työryhmiä, joiden avulla jäsenvaltiot voisivat jakaa hyviä käytäntöjä, joilla pannaan täytäntöön EU:n velvoitteet (jotka perustuvat Euroopan maatalouden taloustoimistosta ja Euroopan talouskomissiosta johtuviin velvoitteisiin) 112-järjestelmän saattamiseksi vammaisten käyttöön. 

Lue raportti tästä linkistä: https://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2014_2019/plmrep/COMMITTEES/IMCO/DV/2022/07-11/14-Final_CAs_AccessibleEUCentre_EN.pdf 

Kaikki vuosien 2022-2026 julkaisut ovat Euroopan komission Kansalaiset, tasa-arvo, oikeudet ja arvot (CERV) -ohjelman yhteisrahoittamia ja tuottamia.

Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan komission CERV-ohjelman näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.

Jaa tämä artikkeli...

Facebook
Twitter
LinkedIn
Sähköposti

Aiheeseen liittyvät artikkelit

fiSuomi
Siirry sisältöön